Apinalauma sairastaa

Jospa sitä yrittäisi taas tämän blogin kanssa... Olis niin kiva saada meidän treenejä johonkin talteen, että voisi jälkikäteen lueskella, mitä tuli tehtyä.

Rimpan ja Nemon kennelyskä on jo paranemaan päin. Kumpainenkin näyttää onneksi pääsevän tartunnasta aika helpolla, Rio tosin sai jälkitautina silmätulehduksen.

Olin eilen katsomassa Nemon ryhmän agilitytreenejä Rion kanssa, kun en uskaltanut lähteä vielä Nemon kanssa treenaamaan. Rio on alkanut kyttäillä omalla hallilla ollessa rataa tekeviä koirakoita, vaikka esim. kisoissa se ei kiinnitä niihin mitään huomiota. Niin kauan, kun Riolla on muuta tekemistä kentän laidalla tai tehdään esim. tokoa tai treenataan agilityä itse, se ei välitä muista koirakoista. Mutta tarttis sitä vissiin osata rauhoittuakin kentän laidalle ilman, että nuorta herraa täytyy koko ajan viihdyttää... Niinpä parkkeerattiin halliin lihapullien kera ja harjoiteltiin rauhoittumista, kun muut teki rataa ihan meidän vieressä. Rimppa jaksoi keskittyä ihan hyvin, pariin kertaan se olisi halunnut poistua kentän puolelle, mutta tiukalla kiellolla se palasi ruotuun ja makoilemaan oikein kiltisti. Palkkaisin rauhoittumisesta vaihtelevin väliajoin ja lopputreenien ajan pystyin pitämään Rioa jo irti kentän laidalla.

Kun muut lopettivat treenailun, Rio pääsi kentälle tekemään parit hypyt ja takaaleikkaukset putkelle. Lisäksi tehtiin pussia muutamaan otteeseen. Pöljä BC-lapsi tykkää agilitystä niin paljon, että palkkautuu parhaiten työnteosta eikä suinkaan esim. leikistä. Mä en edelleenkään ymmärrä, miten se voi olla jo tässä vaiheessa noin syttynyt tähän lajiin, kun ollaan kuitenkin treenattu aika vähän. Nemo on varmaan vinkannut sille elämän todellisesta tarkoituksesta... ;) Treenien jälkeen jäin hetkeksi suustani kiinni muiden ryhmäläisten kanssa ja mun siinä juorutessa Rio yritti pariin otteeseen karata treenailemaan putkea itsekseen, mutta sain kutsuttua sen kummallakin kerralla takaisin ennen putkea. Putkihullu mikä putkihullu, Jari totesikin, että meillä on varmaan parit hyllyt tiedossa putkilta, kun Rio, oho, meni jo. Se on jo nyt niin nopea, että mä tulen olemaan vielä pulassa sen kanssa... :D

Hallin pihassa tehtiin vähän merkkiä ja ruutua. Rio ennakoi maahanmenoa ruudussa, joten palkkasin sitä vaan ruutuun menosta ja sinne pysähtymisestä. Lopuksi tehtiin seuraamisia ruudun merkkien ympäri Hennan juoksennellessa Kamun kanssa meidän ympärillä sekä liikkeestä seisomista ja maahanmenoa. Seisominen oli oikein hieno, vapautin takapalkalle suoraan pysähtymisestä. Mutta maahanmenossa Rio jumitti, kun olin sitä kerran ruudussa korjannut pois. Pysähtyi kyllä ja nytkähti kohti maata, mutta sitten iski uskonpuute. Selkeällä vartaloavulla ja parilla kesken leikin tehdyllä maahanmenoilla saatiin tämäkin kuitenkin korjattua ja saatiin loppuun pari oikein pätevää suoritusta. Tänään onkin luvassa Virven yksityistunti, toivottavasti päästäisi käymään ALO kisamaisesti läpi...

Nemo jatkoi sairaslomailua vielä eilisen päivän ajan, tehtiin tosin pienet apinatokot kotona ennen iltaruokaa. Rion iltatokot käsitti kaukoja ja erityisesti istu-seiso -vaihtoa. Nyt kun ollaan hiottu istu-maahan -vaihtoa, se oli ensin vähän hakusessa, mutta pienen kertauksen jälkeen nämä onnistui hienosti, eikä Rio edistänyt yhtään! Kumpikin joutui tyytymään remmilenkkiin vielä eilen, mutta tänään Rio pääsee jo lenkkeilemään vapaana. Jos Nemon köhä ei palaa, niin sekin pääsee palaamaan normaaliin liikuntaan viimeistään huomenna. Ihanaa, josko se työpäivän aikainen askartelu taas loppuisi, kun apinat pääsee purkamaan energiaansa normaaliin tapaan...